Ajankohtaista

Uusi bisnesmahdollisuus voi löytyä käyttämällä olemassa olevaa dataa uudella tavalla

Remionin toimitusjohtaja Jukka Kivimäki ja Konecranesin Matti Lehto, Director, Product Lifecycle, tarjosivat monia näkökulmia IoT:n liiketoimintapotentiaaliin Aalto-yliopiston DigiTwin-workshopissa 17.9.2019. Workshop on osa Aalto-yliopiston sekä Konecranesin, Remionin ja muiden kumppaniyritysten järjestämää ja Business Finlandin rahoittamaa DigiTwin-hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa digitaalisten kaksosten ympärille rakentuvaa verkostoa Suomessa.

Kysyimme Matti Lehdolta, miten Konecranes on hyödyntänyt IoT:ta ja digitaalisia kaksosia tähän mennessä globaalissa nosturiliiketoiminnassaan, ja minkälaisena hän näkee niiden liiketoimintapotentiaalin yhtiössä ja suomalaisessa teollisuudessa yleisemmin. Samalla keskustelimme digitaalisten kaksosten luomista uusista mahdollisuuksista.

Uusien näkökulmien löytäminen perusliiketoiminnan reuna-alueilta

Konecranes on hyödyntänyt IoT:ta ja tehnyt siihen perustuvaa liiketoimintaa jo useamman vuoden ajan. Konecranes on Remionin tapaan mukana myös digitaalisia kaksosia kehittävässä Aalto-yliopiston ja Business Finlandin DigiTwin-hankkeessa, jossa on mm. kehitetty nosturin digitaalinen kaksonen.

Konecranesin Matti Lehdon mukaan liiketoiminnan näkökulmasta parhaiten toteutettavissa olevat ideat digitaalisten kaksosten tai IoT:n soveltamisesta syntyvät silloin, kun ollaan lähellä jo olemassa olevaa liiketoimintaa, ja uusia bisnesideoita etsitään sen reuna-alueilla.
– Liiketoimintamahdollisuus voi löytyä käyttämällä esimerkiksi jo saatua dataa vähän eri tavalla kuin aiemmin. Silloin ollaan lähempänä hyödynnettävyyttä.

Lehto nostaa kuvitteellisessa esimerkissä tehtaassa ylhäällä liikkuvan nosturin, jota yhdistettynä lämpökameraan voisi käyttää tulipalojen alkujen nopeaan ja tarkkaan havaitsemiseen. Paikkatietoa hyödyntämällä alkusammutus pystyttäisiin kohdistamaan nopeasti kyseiseen kohteeseen, eivätkä sprinklerit alkaisi ruiskuttaa vettä joka paikkaan. Samalla modeemin kautta verkkoyhteyteen kytketty nosturi voisi tehdä palohälytyksen.
– Joskus idea voi olla helpostikin toteutettavissa, mutta sen kannattavuus pitää punnita tietysti toteuttamisen työmäärän ja investoinnit arvioiden.

Matti Lehto, Konecranes, Director, Product Lifecycle

Tarkempaa tietoa nosturin käytön ja sen osien toimivuudesta myynnin ohjaamiseen

Konecranes hyödyntää digitaalisia kaksosia huollon järjestelmässään. Niiden avulla kentällä olevista laitteista tallennetaan vikatietoja, käyttötietoja mm. nosturin liikkeistä, kiihdytyksistä, jarrutuksista ja kuormista. Laitteen käyttöprofiilia käytetään laitteen huollon optimointiin, jolloin nosturin omistaja saa laitteelleen sen käyttöä parhaiten tukevat huoltotoimenpiteet.

Matti Lehdon mukaan Konecranesin tavoitteena on tulevaisuudessa vielä paremmin yhdistää nosturien käyttötietoa laitteiden osiin liittyvään tietoon.
– Kun suurista määristä eri laitteita saataisiin tilastollista analyysia, että mitkä osat ovat toimineet hyvin tietyissä olosuhteissa ja tietyillä käyttömäärillä, voisimme ohjata nostureiden myyntiä nykyistä paremmin todellisuuteen perustuen. Asiakkaamme saisivat juuri heidän toimialalleen ja käyttötarkoituksiinsa sopivan nosturimallin osineen, optioineen ja lisävarusteineen.

Dataa tuotekehityksen ohjaukseen

Konecranes käyttää laiteista saatavaa dataa myös kehittäessään seuraavan sukupolven laitteita.
– Käytössä olevista laitteista saatavan tiedon pohjalta voimme arvioida kuinka hyvin suunnittelemamme laite, sen ominaisuudet ja komponentit sekä rakenteiden mitoitus ovat osuneet käyttötarpeeseen, ja mitkä komponentit ovat olleet helposti vikaantuvia. Tätä tuotekehityksen ohjausta voimme yhä kehittää pidemmälle ulottaen arvioinnin laajempiin otoksiin, Lehto kertoo.
– Tuotekehityksessä pitää huomioida myös kannattavuus, jotta emme kehitä laitteista liian kalliita ja kilpailukyvyttömiä. DigiTwin- ja IoT-ratkaisut eivät voi nostaa merkittävästi myytävän laitteen hintaa, hän lisää.

Yksittäisinä toteutuksina digitaalisia kaksosia on hyödynnetty Konecranesilla myös tuotetta määrittävinä suunnittelumalleina. Joskus näihin malleihin on lisätty simulaatiopiirteitä, jolloin asiakkaille on pystytty osoittamaan tarkasti nosturin suorituskyky annetuilla raja-arvoilla.

”IoT:ssa tarvittavien elementtien kustannukset voivat muuttua äkkiäkin”

Matti Lehdon mukaan IoT:n ja digitaalisten kaksosten osalta Suomessa mennään vielä orastavien mahdollisuuksien tilanteessa.
– On yrityksiä, jotka ovat onnistuneet tekemään IoT:sta kannattavaa yhden käyttötarkoituksen näkökulmasta, mutta melko harvat ovat onnistuneet kannattavassa hyödyntämisessä laajemmassa mittakaavassa. Toki pienemmässä yrityksessä yksikin käyttötarkoitus voi olla jo hyvä bisnes.

Lehdon mukaan tilanne on kiintoisa, koska IoT:ssa tarvittavien elementtien kustannukset voivat muuttua äkkiäkin. Kun digitaalisten kaksosten toteuttamisesta tai niihin liitetyn tiedon keräämisestä tulee edullisempaa, kaupallistuminen helpottuu kustannusten osalta.
– Jos tekniikka kehittyy tiettyyn suuntaan, ja toteuttamiskustannukset putoavat, yrityksillä voi tulla kova kiire rakentaa myös liiketoiminnallista osaamista valjastaakseen paljastuneet mahdollisuudet kannattavalla tavalla.
– Uusille toiminta-alueille laajentaminen aiheuttaa aina yrityksen sisäisen transformaation, mihin voi liittyä muun muassa työtehtävien muuttumista tai yrityksen osaamisen uudelleensuuntausta, Lehto pohtii.